Alkuvaroitus! Tulossa pitkä postaus:
Rakastan korttien tekoa kaikkein eniten silloin, onnistun saamaan korttiin tarinan. Tälle kortille tuli ihan erityinen tarina, jonka haluan jakaa teillekin :)
Saimme kutsun musiikilliseen ystävänpäiväjuhlaan entisiltä työkavereiltani. Kutsussa oli parin kihlakuva sydämin kiinnitettynä (epäilyttävää...). Toisaalta ystävänpäivään kuuluu sydämet... Tavoilleni uskollisena pohdin juhlan todellista luonnetta lukemattomia kertoja kaikille perheen jäsenille...
Sitten muistin, että rouvashenkilö taitaa täyttää 50-v. helmikuulla. Olisiko kyseessä 5-kymppiset? Siis täytyy tehdä kortti, kaiken varalta!
Kortin värejä pohdin pitkään, kunnes löysin tuota liilaa sydännuottipaperia. Täysosuma!
Entä kuva? Magnoliat eivät sovi yhtään tälle parille. Huumorikuvat kylläkin. Siispä artit tai kimmiet. Kuvalootaa penkoessa löytyi Tankulta saatu Chester, jonka pariksi Snow White sopii täydellisesti. Jostain syystä tuntui paremmalta idealta laittaa korttiin sekä mies että nainen...
Vähän harmittelin kun tuli väritettyä mekko violetiksi, vaaleanpunainen olisi tainnut sopia paremmin taustapaperiin.

Kylillä kertoivat- ja onnea -tekstit korttiin tuli siinä vaiheessa, kun sain vahvistusta sille, että rouvalla todella on puoli vuosisataa mittarissa.
Chesterin ilme on sellainen, että oli aivan pakko laittaa hänet astumaan mekon päälle. Ja toisaalta herra A on löytänyt sellaisen kultakimpaleen, että varmasti haluaa pitää rouva K:sta kiinni kaikin keinoin ;)

Tässä vielä lähikuva telinekortin alaosasta.

Mikäs tässä sitten oli se juttu?
No, juhla oli HÄÄT! Kylätalo oli koristeltu violetilla, vaaleanpunaisella ja valkoisella. Morsiamella oli violetti (!) hääpuku ja vihkijänä henkilö, jonka kanssa allekirjoittanut jakaa parisängyn ja talolainan. Eikä pähkäilyjen lomassa pienintäkään vihjettä juhlan todellisesta luonteesta!!
Mutta juhlat olivat ihanat! Olen todella onnellinen hääparin puolesta, he ovat kulkeneet tähän päivään kipujen ja murheiden kautta, mutta nyt elämä hymyilee <3<3
***
Kaiken tämän jälkeen kortti on pakko laittaa johonkin haasteeseen, olkoon se tällä kertaa
Simon Says ja
Papertake Weekly(vaikka englanniksi en tätä sepustusta kykene kirjoittamaan :))
Kiitos sinulle blogiystävyydestä!
***
Thanks for looking!