lauantai 11. helmikuuta 2012

Olipa päivä

Alkuvaroitus! Tulossa pitkä postaus:
Rakastan korttien tekoa kaikkein eniten silloin, onnistun saamaan korttiin tarinan. Tälle kortille tuli ihan erityinen tarina, jonka haluan jakaa teillekin :)
Saimme kutsun musiikilliseen ystävänpäiväjuhlaan entisiltä työkavereiltani. Kutsussa oli parin kihlakuva sydämin kiinnitettynä (epäilyttävää...). Toisaalta ystävänpäivään kuuluu sydämet... Tavoilleni uskollisena pohdin juhlan todellista luonnetta lukemattomia kertoja kaikille perheen jäsenille...
Sitten muistin, että rouvashenkilö taitaa täyttää 50-v. helmikuulla. Olisiko kyseessä 5-kymppiset? Siis täytyy tehdä kortti, kaiken varalta!
Kortin värejä pohdin pitkään, kunnes löysin tuota liilaa sydännuottipaperia. Täysosuma!
Entä kuva? Magnoliat eivät sovi yhtään tälle parille. Huumorikuvat kylläkin. Siispä artit tai kimmiet. Kuvalootaa penkoessa löytyi Tankulta saatu Chester, jonka pariksi Snow White sopii täydellisesti. Jostain syystä tuntui paremmalta idealta laittaa korttiin sekä mies että nainen...
Vähän harmittelin kun tuli väritettyä mekko violetiksi, vaaleanpunainen olisi tainnut sopia paremmin taustapaperiin.

Kylillä kertoivat- ja onnea -tekstit korttiin tuli siinä vaiheessa, kun sain vahvistusta sille, että rouvalla todella on puoli vuosisataa mittarissa.
Chesterin ilme on sellainen, että oli aivan pakko laittaa hänet astumaan mekon päälle. Ja toisaalta herra A on löytänyt sellaisen kultakimpaleen, että varmasti haluaa pitää rouva K:sta kiinni kaikin keinoin ;)

Tässä vielä lähikuva telinekortin alaosasta.


Mikäs tässä sitten oli se juttu?


No, juhla oli HÄÄT! Kylätalo oli koristeltu violetilla, vaaleanpunaisella ja valkoisella. Morsiamella oli violetti (!) hääpuku ja vihkijänä henkilö, jonka kanssa allekirjoittanut jakaa parisängyn ja talolainan. Eikä pähkäilyjen lomassa pienintäkään vihjettä juhlan todellisesta luonteesta!!


Mutta juhlat olivat ihanat! Olen todella onnellinen hääparin puolesta, he ovat kulkeneet tähän päivään kipujen ja murheiden kautta, mutta nyt elämä hymyilee <3<3

***

Kaiken tämän jälkeen kortti on pakko laittaa johonkin haasteeseen, olkoon se tällä kertaa Simon Says ja Papertake Weekly(vaikka englanniksi en tätä sepustusta kykene kirjoittamaan :))


Kiitos sinulle blogiystävyydestä!


***

Wedding card for Simon Says challenge: Love is in the air and

Papertake Weekly challenge: Anything goes (with the optional extra to add the heart or do the love theme)

Thanks for looking!

7 kommenttia:

Ansku kirjoitti...

Aivan ihastuttavan kortin sait aikaan kaikkien pähkäilyjesi tuloksena!!!Kyllä kannatti vaivata päätään,kun lopputulos on näin täydellinen:)Oikein mukavaa oli lukea tarinaa kortin synnystä.Paras idea oli kyllä laittaa tuo herra tallomaan rouvan mekkoa;)
Rentouttavaa sunnuntaita:)

AN kirjoitti...

Wau--mikä ihana sattumien summa ja aivan loistava tarina:))
Ja kortti aivan täysosuma--ihmeellistä !!
Ja niin kaunis -sopii kyllä hääjuhlaan parille ihan just !
Hyvää sunnuntaita sinulle!

Johanna kirjoitti...

Jopas olikin päivä! Tämä kortti on itsessään jo ihan täydellinen suoritus väreineen ja sommitteluineen. Puhumattakaan miten kaikki päättyi. Hienoa työtä! :o)

Tankku kirjoitti...

Luinkin tästä jo Facesta, ihanat yllätysjuhlat! Ja kiva, että leimakuvastani oli hyötyä :) Ihanaa tulevaa Ystävänpäivää!

Katina kirjoitti...

This is gorgeous; love the image, colours and layout. Thanks for playing along with us at Papertake Weekly this week. Good luck!
x

Tirpuunen kirjoitti...

Kylläpäs osuikin kaikki kohdalleen! Ja aivan upea kortti, kaiken kukkuraksi.

Itsekin jaan parisängyn ja jonkin verran lainaakin miehen kanssa, joka silloin tällöin vihkii aviopareja. =) Hyvin käy nämä meidän perheiden ammatit näemmä yhteen.

Granne kirjoitti...

Voi mikä tarina ja kortti sopiva kuin nenä päähän, :)